Seuraavalla kerralla pohdimme aihetta ja pidimme lähtökohtina luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa opetusta ja retkien tekemistä. Lähiympäristö ja siihen tutustuminen tuntuivat hyvältä aihekokonaisuudelta, sillä luonnon arvostamisen oppiminen on erittäin tärkeää nykyaikana. Projektimme suuntautuu tulevaisuuteen siis myös siltä kantilta, että pyrimme auttamaan oppilaita kasvamaan tiedostaviksi aikuisiksi, jotka ymmärtävät luonnon arvon ja kauneuden sekä sen suojelemisen tarpeen. Tulevaisuuteen suuntautumien näkyy myös siinä, että pyrimme projektissamme pois perinteisestä opettajakeskeisyydestä ja luokkahuonetyöskentelystä. Oppilaat saavat enemmän vastuuta oppimisestaan ja voivat myös valita tarkeastelukohteita oman mielenkiinnon mukaan. Valitsimme oppiaineeksi ympäristö- ja luonnontiedon luokka-asteille 3-4.

Tutustuimme ops:aan ja poimimme sieltä projektissamme toteutuvia tavoitteita ja päämääriä. Totesimme, että projektimme sopi hyvin ops:in useisiin tavotteisiin ja keskeisiin sisältöihin, ja tiettyjä asioita vielä lisäsimme ops:in perusteella. Teorian, luentojen ja omien ideoiden pohjalta aloimme koota kokonaisuutta.

Pyrimme tekemään blogia aina koko ryhmän läsnäollessa. Jaoimme tehtäviä pareittain, jotta työ edistyisi jouhevasti. Yhteisen ajan sopiminen tuotti toisinaan vaikeuksia, mutta saimme sovittua useita aikoja tasaisesti koko kurssin ajan, jolloin kyseessä oli prosessi, jonka aikana aihe ehti hyvin kypsyä ja kehittyä. Ryhmämme yhteistyö sujui pääosin hyvin, mutta välillä ideoiden ja ajatusten yhteensovittaminen vaati pitempää keskustelua.

Olemme pysyneet työssämme sopivissa mittasuhteissa aihevalinnan rajauksen suhteen, eikä se ole paisunut liian laajaksi. Uskomme, että suunnittelemamme kokonaisuus on mahdollista toteuttaa sille suunnitelluissa aikarajoissa. Emme ole lisänneet oppituntien tai opetuskertojen määrää työmme edetessä. Käytäntö tietysti lopulta näyttää toimivuuden. Olemme tyytyväisiä projektin helppoon toteutettavuuteen ja selkeyteen. Opettajalta ei vaadita erityisiä taitoja, vaan jokainen voi lähteä kokeilemaan sen toteutusta eikä se ole ympäristösidonnainen. Se on myös helposti muokattavissa tehtävien ja retkien osalta.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja todennäköisesti herättää oppilaiden kiinnostuksen.

Kehyskertomus pohjustaa hyvin aihetta. Luimme pohdintaamme siitä, että minkä kehyskertomuksen valitsette. Sinuhe on merkittävä teos, mutta meidän mielestämme ehkä liian rankkaa ja pitkäveteistä tekstiä 5-luokkalaisille, joten hyvä, että päädyitte toiseen vaihtoehtoon. Oppilaat pystyvät varmasti samaistumaan hyvin oman ikäisiin kehyskertomuksen päähenkilöihin. Liitättekö kehyskertomuksen blogiinne?

On hienoa, että aiheen käsittely lähtee siitä, mitä oppilaat jo tietävät aiheesta. Näin opettaja saa realistisen kuvan siitä mikä oppilaiden tietotaso aiheesta on. Kartta idea on loistava, sillä se saattaa jäädä vahvasti oppilaiden mieleen kuvineen. Osa oppilaista hahmottaa asioita kuvien kautta, joten tämä palvelee myös heitä.

On hienoa, että aiheen käsittelyssä käytetään integrointia muihin aineisiin, kuten kuvaamataitoon. Tuntien suunnittelu on ilmeisesti vielä kesken, joten tarkemmin emme osaa niitä arvioida. Keskeiset sisällöt ovat selkeästi määritelty ja kattavat mielestämme hyvin aiheen kokonaisuuden. Tavoitteena oleva yhteiskuntakriittisyys on mielenkiintoinen lisä ja erittäin tärkeä asia opettaa lapsille. Pohdimme kuinka se ilmenee opetuksessa ja yhdistyykö se nykyaikaan? On erittäin hyvä, että on huomioitu, että lapsen uskoa oppikirjojen totuudellisuuteen ei pyritä horjuttamaan, mutta tiettyä kriittisyyttä silti kehitetään.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on yhtenä keskeisenä sisältönä jonkin Euroopan ulkopuolisen korkeakulttuurin käsitteleminen, joten yhteys ops:iin löytyy. Pohdimme tosin sitä, että ops:issa on hyvin paljon asioita joita tulisi 5-6-luokalla opettaa ja Euroopan ulkopuolinen kulttuuri oli melko pieni osa siitä. Mietimme siis onko 2 kuukautta liian pitkä aika käsitellä aihetta? Onko tarkoitus kahden kuukauden aikana käsitellä myös muita historian asioita? Tämä jäi meille hiukan epäselväksi.

Arvioitsijat: Jenni Anttonen, Jenni Yrttiaho, Heidi Heini, Janni Hongell